Tässä vaiheessa olen viettänyt Kiinassa jo melkein kolme viikkoa. Postaan jotain mun ja Nooran Nanjing-Guilin-matkasta kunhan kokoan ajatukseni. Reissusta palattuani olen tällä viikolla aloittanut Tsinghuan kampukselle asettumisen, rekisteröitynyt opiskelijaksi, valinnut kursseja, juossut jonosta toiseen... Ennen kaikkea kuitenkin tutustunut muihin vaihtareihin ja ulkomaalaisiin opiskelijoihin. Ihmiset vaikuttaa todella mahtavilta, ja tiedän että puolen vuoden jälkeen viivan alle jää kasa uusia ystäviä ympäri maailmaa ja huikeita kokemuksia.
Täällä ei juuri harrasteta welcoming partyja, virallinen osuus rajoittui SEMin (School of Economics and Management) järkkäämään orientaatiotilaisuuteen, jossa meitä autettiin valitsemaan kursseja kokonaan kiinankielisessä järjestelmässä ja esiteltiin urheilumahdollisuuksia kampuksella. Ice-breaking-gameksi tarkoitettu ryhmätehtävä oli jäätävä.
Onneksi kanssaopiskelijoita on tavannut eri toimistoissa jonottaessa, supermarketin valikoimia ihmetellessä ja ruokalassa dumplingeja syödessä. Alussa kaikki on sekavaa ja muista ulkkareista saa hyvää vertaistukea. Päivät säädämme yhdessä byrokratian kanssa, illat istumme jonkun kämpillä tai lähdemme ulos isolla porukalla.
Odotan kauhulla hetkeä, jolloin joudun kohtaamaan todellisuuden: jossain vaiheessa vaihtoa todennäköisesti hajoan kulttuurieroihin, opiskeluun, sensuuriin ja kananjalkoihin. Tässä vaiheessa kaikki on vielä yhtä onnellista Tsinghua-unelmaa. Ja ihan mielettömän hyvää ja halpaa safkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti