Ratkiriemukkaan hallitusvaihtoviikonlopun jälkeen pakkailin viimeiset tavarat ja siivosin kämpän luovutuskuntoon. Maanantai-iltana koitti odotettu Finnairin suora lento. Lento oli loistava, koska kone oli aikataulussa sekä melkein tyhjä, ja kyyti todella tasaista. Sain tyttöjen tekemästä tehtäväkirjasta ensimmäisen kohdan suoritetuksi: sympaattinen lentoemo kävi pyytämässä perämieheltä sivun pituiset kommentit piirustuksineen. Edes pikkutuhmilta vitseiltä ei vältytty ;)
Koneen laskeuduttua sain taas kokea perikiinalaisen hätäilykulttuurin: ennen pysähtymistä lentoemäntä joutui huutamaan eräälle herrasmiehelle "Sir, sit down, sit down!". Muutenkin kaikilla vaikutti olevan valtaisa kiire ulos hätäilemään lisää passintarkastusjonoihin ja matkatavaralinjalle.
Sitten oli vuorossa toinen perikiinalainen tapa, eli huijaaminen: taksikuski näytti hinnastoa kun kyselin mittarin perään. Olisi laskuttanut kolminkertaisesti normihintaan verrattuna. Lähdin kävelemään ja otin ihan oikean taksin, joka löysi hostellini ensimmäisellä yrittämällä.
Hostelli on sievä, aivan hútòngin vieressä ja lähellä Tian'anmenin aukiota ja Kiellettyä kaupunkia. Nooran kanssa oli sovittu treffit puoliltapäivin hostellille, joten päätin käväistä ennen sitä kurkkaamassa sitä isoa Maon kuvaa Tian'anmenin aukiolla. Jäätävä määrä kiinalaisturisteja, jotka tuijottivat mua kuin julkkista. Hauskaa taas huomata tulevansa "paparazzien" kuvaamaksi, kuten viime keväänä Shanghain Expossa. Tyypit kävelee vähän epäilyttävästi lähelle ja on puhuvinaan puhelimeen tms., samalla kaverit ottaa kuvia kauempaa niin, etta tyyppi ja eksoottinen länsimaalainen ovat samassa kuvassa. Muutaman tällaisen kuvan jälkeen yksi perhe uskalsi pyytää poseeraamaan ihan oikeasti. Olen kesän loppuun mennessä varmaan aika monen kiinalaisen albumissa, käsikynkässä jokaisen perheenjäsenen kanssa erikseen. Ja takana itse puhemies Mao.
Noora saapunee aivan kohta, ja toivon että mennään pian syömään jiaozeja eli niitä kuuluisia höyrytettyjä taikinanyyttejä, nom nom.
----
Noora alkoi sit kierrättää mua urakalla, käytiin eka syomässä kantonilaista, jonka jälkeen alkoi pitkä matka Tsinghuan kampukselle. Matkalla ostettiin (tai Noora osti) mulle kiinalaisen liittymän (13488622285), josta ilmeisesti ei voi soittaa ulkomaisiin liittymiin. Harkitsen myös erillisen Kiina-kännykän hommaamista, kun mun Nokia ei oikein tajua hanzeja eli kirjoitusmerkkejä.
Kampuksen lähistöllä on paljon länkkäreille tärkeitä palveluita, kuten 24h auki olevat KFC ja McDonald's. Itse kampus on näin loma-aikaan hämmentävän autio. Käytiin Nooran kämpillä, joka oli sievä ja siisti, joskin pienehkö koppi. Samanlaisessa tulen itsekin asumaan, ellen joudu kahden hengen huoneeseen. Siitä lähdimme sitten kiertämään kampusta pyöräillen, sain syksyn Tsinghuassa olleelta Jyryltä perinnöksi söpön putkikamelin. Tosin oon vähän kateellinen Nooralle, koska sen pyörä on Tsinghua-merkkinen!
Pitänee kirjoittaa myöhemmin erillinen postaus kuvineen kampusalueesta.
Ekasta illasta ei juuri muuta sanottavaa, kuin että olin äärimmäisen väsynyt ja melkein nukahdin bussiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti